Keskustelu 1: Mitä puuttuu?

Korkeakouluopiskelijoiden edellytyksiä opiskeluun, valmistumiseen ja työllistymiseen on pyritty parantamaan lukuisissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa niin oppilaitoskohtaisesti, alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Kehittämistyötä on tehty paljon sekä korkeakoulujen sisällä että monenlaisissa yhteistyöprojekteissa, kuten nyt päättyvän ja aiempien kausien rakennerahastohankkeissa. Paljon on vielä tehtävääkin ja ensimmäinen keskustelu alkaakin katsauksella nykytilanteeseen:

Missä mättää kun korkeakoulutetuille ei ole töitä? Olemmeko tehneet oikeita asioita korkeakoulutettujen työllistymisen edistämiseksi?
  • Mitkä tekijät vaikeuttavat työelämään siirtymistä?
  • Mitä pitää muuttaa: rakenteita, järjestelmiä, toimintatapoja, asenteita?
  • Millaisia ratkaisuja tarvitaan alakohtaisesti, paikallisesti, eri tilanteissa oleville opiskelijoille? 
  • Miten olemassaolevia tuloksia, kokeiluja ja kokemuksia voidaan hyödyntää? 

Keskustelun taustamateriaaliksi olemme saaneet KOUTSI sekä Vipua ja Vetoa töihin! -projektien tuottamaa aineistoa. Oheisista linkeistä pääset tutustumaan ESR-rakennerahastokauden 2007-2013 aikana toteutettuihin Toimintalinjojen 2 ja 3 kehittämishankkeisiin ja niiden tuloksiin:

Ohjeita keskusteluun

Osallistu keskusteluun kirjoittamalla viestisi allaolevaan kommenttikenttään. Samalla näet muiden viestit. Kirjoita mielummin useampi napakka kommentti kuin yksittäisiä pitkiä viestejä. Keskustelua voi jatkaa 4.4. asti ja siihen voi osallistua, vaikkei pääsisikään mukaan itse seminaariin.

Keskustelusta kootaan teemoja seminaariin työstettäväksi.

16 kommenttia:

  1. Anne Karkulahti19. maaliskuuta 2014 klo 13.38

    Mieleeni on eri tilaisuuksista jäänyt toive tulevaisuuskuvista ja -ennusteista, joiden avulla voisi arvioida, mitä kannattaa opiskella työllistyäkseen.

    Kuitenkin luen Taren kertomuksesta, että 'kannattavuus' on enemmän kiinni itsestä kuin ulkopuolisista asioista, jotka saattavatkin lopulta johtaa laumailmiöön ja ongelmiin. Tare kirjoittaa: Mutta ennen kaikkea opiskele sitä, mikä tuntuu sinusta hyvältä; siten päädyt töihin, joista pidät. Älä mieti liian lyhyellä tähtäimellä, mitä olisi fiksua opiskella. Ja vältä kaikin mahdollisin keinoin tekemästä samat valinnat kuin kaikki muutkin opiskelutoverisi tekevät. http://www.toissa.fi/valmistuneiden-kertomukset/show/103

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Unknown19. maaliskuuta 2014 klo 15.36

      Sama mielikuva on minullakin: mitä epävarmemmalta maailma ja tulevaisuus näyttää, sitä enemmän kaivataan vastauksia, turvallisuutta ja hallintaa. Niitä 'oikeita' vastauksia ei ainakaan pidemmän päälle luultavasti löydy ulkopuolelta, vaan kestävimmät merkitykset löytyvät sisältä, omasta itsestä. Itselle - ja sitä kautta omalle tekemiselle - merkityksellisten asioiden näkemisen valmiuksia haluaisin itse olla edistämässä opiskelijoiden keskuudessa.

      Poista
    2. Sari Laurila2. huhtikuuta 2014 klo 13.39

      Muutaman pk-yrittäjan kanssa keskusteltuani mietin myös sitä, osaammeko ohjata opiskelijoita rittävän laajakatseisiksi. Pieneen työyhteisöön tekijää rekrytoivatsanovat hakevansa ennen kaikkea vastuullista, kiinnostunutta ja innostunutta tyyppiä. Asenne tulee ennen juuri oikeaa osaamista. Vaikuttaa siis siltä, että opintojen sisältökään ei ole aina niin ratkaisevaa.

      Poista
    3. Unknown2. huhtikuuta 2014 klo 15.53

      Viittaan Sarin kirjoitukseen, että uraohjauksessa ja henkilökunnan koulutuksissa olemme juuri pyrkineet siihen, että opiskelijat näkisivät tulevaisuuden uramahdollisuudet laajemmin. Olemme myös yrittäneet avata sitä, mitä se 'laajemmin' voi olla. Siinä tosin riittää vielä töitä :)

      Poista
  2. Unknown19. maaliskuuta 2014 klo 15.42

    Minua kiinnostaisi kuulla muiden mielipiteitä ja kokemuksia opiskelijoiden valmiuksista monialaisissa työyhteisöissä ja projekteissa toimimiseen. Miten siihen tarvittavia taitoja voi kehittää samalla kun oma asiantuntijuus on vielä kehittymässä? Löytyykö tästä enemmän esimerkkejä opintojen ulkopuolelta kuin korkeakouluista?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anna Hirsikoski25. maaliskuuta 2014 klo 13.25

      Turun yliopistossa on nyt käynnissä kolmas kausi Projektiässät-valmennusta (http://projektiassat.fi/), jossa monialaiset (ja osin myös kansainväliset) opiskelijaryhmät toteuttavat aidon työelämäprojektin paikalliselle yritykselle tai työnantajalle. Luonnollisesti opiskelijoiden valmiudet hyödyntää tätä kokemusta vaihtelevat, mutta mielesätni monialaisuus nimenomaan tukee oman asiantuntijuuden kehittymistä. Oman osaamisen tunnistaminen on helpompaa monialaisessa tiimissä, jossa jäsenillä on erilaisia vahvuuksia ja osaamisalueita.

      Poista
    2. Anne Karkulahti25. maaliskuuta 2014 klo 19.00

      Komppaan Annaa. Sama toimii myös työyhteisössä.

      Poista
    3. Unknown1. huhtikuuta 2014 klo 14.58

      Turussa on korkeakoulujen, kaupungin ja yhteistyökumppaneiden kanssa toteutettu nyt kahtena vuonna Challenge Turku -tapahtuma, jossa eri alojen opiskelijat ideoivat ja konseptoivat 24 tunnin aikana ratkaisuja annettuihin haasteisiin. Haasteet on kerätty viime vuonna turkulaisilta ja tänä vuonna opiskelijakyselyn tuloksista. Tämä on nopea ja tehokas tapa tutustuttaa opiskelijoita monitieteiseen ajatteluun, ongelmanratkaisuun ja projektityöhön. Erään opiskelijan mukaan parasta antia oli juuri tutustuminen toisten alojen opiskelijoiden ajatteluun. Tapahtuman tuutoreina toimivat opiskelijat ja opiskelijoiden aktiivisuus näkyy myös tapahtumasivulla: https://www.facebook.com/challengeturku

      Poista
  3. Leena Jokinen19. maaliskuuta 2014 klo 18.56

    Liputan myös sen puolesta, että opiskelijat ovat aktiivisesti mukana tiedeyhteisössä ja projekteissa. Parhaat kokemukset ovat sellaisia, joissa tehtävät ja opiskelijan oma osaaminen ja kiinnostus ovat sopineet yhteen. Oleellista on tunnistaa opiskelijoille sopivia tehtäviä ja opinnollistaa niitä. Opiskelijoilta ei pitäisi heittää "kylmään veteen" ja toivoa vain että kaikki menee hyvin.

    VastaaPoista
  4. Anne Karkulahti24. maaliskuuta 2014 klo 18.00

    Tulosten hyödyntämisestä heitän minua kiinnostavan kirjoituksen avoimuudesta hanketyössä http://books.okf.fi/avoimen-hanketoiminnan-kasikirja/_full/#.UzBUQxCLUWA Myös teoksen tuotantotapa vastaa kirjoituksen henkeä.

    VastaaPoista
  5. Anne Karkulahti1. huhtikuuta 2014 klo 13.43

    Hei, kanssalukijat, tänne saa kirjoitella ihan kuka vain ; )

    VastaaPoista
  6. Anne Karkulahti1. huhtikuuta 2014 klo 15.11

    Ajankohtainen teos juuri tähän aiheeseen on Itä-Suomen yliopistossa kesällä väittelevän Visa Tuomisen väitöskirja Maistereiden työllistyvyys http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-1118-6/

    VastaaPoista
  7. Anne Karkulahti1. huhtikuuta 2014 klo 15.12

    Tällä sivulla Visa Tuomisen väitöskirjasta tiiviisti: http://www.uef.fi/fi/uef/vaitostiedotteet/-/asset_publisher/Fwk50MPXYy2q/content/20-6-akateemisten-tyollistyvyytta-ei-edisteta-taikatempulla

    VastaaPoista
  8. Eric Carver4. huhtikuuta 2014 klo 8.42

    Tarvitsemme laaja-alaista ja analyyttistä keskustelua korkeasti koulutettujen työllistyvyydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Keskustelussa jo aiemmin mainittu Visa Tuomisen väitöskirja on arvokas mm. juuri siksi, että se vie tutkimusta ja keskustelua työllistyvyydestä eteenpäin Suomessa.

    En sano, että meillä tulisi olla yksi yhteinen työllistyvyysmalli tai -teoria, mutta käsitteiden kirkastaminen ja erilaisten työllistyvyyteen liittyvien asioiden linkittäminen analyyttisesti yhteen on tärkeää kehitystyön kannalta. Mitä työllistyvyyteen liittyviä asioita kulloinkin kehitetään ja miksi?

    Yleistason keskustelu ”työelämävalmiuksien” tai ”työelämäyhteyksien” lisäämisestä korkeakoulutuksessa jää helposti ilmaan roikkumaan, jos sitä ei kytketä käytännön toimintaa, esim. koulutusohjelmien/tutkintojen rakenteeseen ja sisältöön, pedagogiikkaan, ohjaukseen tai uraohjaukseen.

    Helsingin yliopiston urapalvelut käyttää HY:n sisäisillä työelämäorientaatio-kursseilla ja koulutuksissa työllistyvyysmallia, joka yhdistelee mm. Visa Tuomisen väitöskirjan työllistyvyysmallia, Mantz Yorken ja Peter T. Knight´n USEM-mallia sekä Oivallus-hankkeen korostamaa T-mallin asiantuntijuutta/osaamista.

    Mallin kehitystyötä jatketaan, eikä se ole ”valmis” mutta jaan sen nyt tässä sillä ajatuksella, että saadaan keskustelua aikaan..
    _________________

    Työllistyvyys
    Yhdistelmä kykyjä, tietoa ja taitoja, joiden avulla voimme löytää töitä, pysyä työssä ja kehittää omaa uraamme

    Työllistyvyyteen vaikuttavia tekijötä/osa-alueita

    Tutkinto
    Opintojen ala, opiskeluaika, generalisti- vai professiotutkinto?

    Ymmärrys
    Riittävä alakohtainen tieto, ymmärrys ja kyky soveltaa

    Taidot
    Alakohtaiset erityistaidot ja yleiset taidot

    Metakognitiot
    Kyky reflektoida ja säädellä omaa oppimista ja toimintaa. (Tähän kuuluvat urataidot, urahallinta/-suunnittelutaidot.. Uraohjauksessa pohditaan usein opintojen ja (työ)kokemuksen kautta saatuja taitoja ja ymmärrystä ja käydään läpi, mitä milläkin alalla tarvitaan. Mitä osaamista opiskelijalla on jo ja mitä tulisi kehittää?)

    Pystyvyys-uskomukset
    Tietoisuus ja ymmärrys itsestä ja omista kyvyistä

    Henkilökohtaiset ominaisuudet
    Persoona, oma toiminta, verkostot ja kokemus ennen yliopistoa ja opintojen ulkopuolella

    T-mallin asiantuntijuus
    Kyky ymmärtää muita/muiden osaamisalueita ja innostua niistä sekä liittää oma osaaminen työyhteisöön ja verkostoon. (Belonging, participating)

    Ulkoiset tekijät
    Työmarkkinat, alueelliset tekijät, käytettävissä oleva tuki, sattuma.

    __________

    Lähteet: Tuominen Visa (2013) : Maistereiden työllisyys. THE USEM account of employability; Mantz Yorke & Peter T. Knight: Embedding employability into the curriculum. The Higher Education Academy, April 2006; OIVALLUS-hanke (2011): Loppuraportti.

    VastaaPoista
  9. Unknown7. huhtikuuta 2014 klo 11.09

    Kiitos Ericille tämän jaottelun jakamisesta. Se on ihan olennaista, että puhuutaan suurin piirtein samoista asioista, vaikka luokitteluihin ei tarvitsekaan jämähtää. Tässä on hyvää tarttumapintaa myös seminaarikeskusteluihin.

    VastaaPoista

Tilaa: Blogitekstit (Atom)